Miksi sähkö on kallista – syyt ja vinkit

Sähkön hinta on herättänyt kuluttajissa voimakasta huolta, kun päivittäiset pörssihinnat ovat nousseet harvinaisen korkealle. Tässä artikkelissa selvitämme **miksi sähkö on nyt kallista**, miten hinta muodostuu, mitkä tekijät ajavat hintapiikkejä ja miten kuluttaja voi varautua vaihteluihin. Tarjoamme samalla **selkeän laskurin**, jonka avulla voit arvioida kulutuksesi kustannuksia eri hintatasoilla.

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön tuntihinta määräytyy pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, jossa tuottajat ja ostajat tekevät tarjous- ja kysyntäilmoituksia jokaiselle tunnille erikseen. Jokainen tuntihinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan leikkauspisteessä.

Lopulliseen kuluttajahintaan lisätään **sähköyhtiön marginaali**, volyymimaksu, siirtomaksut sekä arvonlisävero (25,5 %). Nämä komponentit voivat vaihdella sopimustyypeittäin.

Esimerkiksi pörssisähkösopimuksessa kuluttaja hyödyntää suoraan tuntihintoja, kun taas kiinteähintaisessa sopimuksessa hinta lukitaan tietylle ajanjaksolle, mikä kontrolloi riskiä hintapiikeiltä.

Hetkelliset hinnanpiikit ja niiden syyt

Viimeaikaiset hintapiikit selittyvät monella väliaikaisella tekijällä. Kesän ja alkusyksyn aikana ankarimmat nousut johtuivat samanaikaisista tuotantokatkoksista ja siirtoyhteyksien rajoituksista.

Olkiluoto 2:n turbiiniongelma keskeytti noin 900 MWh:n tuotantokapasiteetin, ja Fortumin Loviisa 2:n vuosihuolto supisti lisäkapasiteettia elokuulta syyskuulle.

Samaan aikaan suunniteltu huoltotyö SE1-FI -siirtolinjaan laski siirtokapasiteetin 1 500 MW:sta 200 MW:iin, mikä rajoitti Ruotsista tuotavan vesivoiman määrää Suomeen.

Tuotantokapasiteetti ja siirtorajoitukset

Siirtokapasiteettien huoltotyöt voivat aiheuttaa merkittäviä alueellisia hintapoikkeamia. Kun SE1-FI ja SE3-FI -yhteydet ovat rajoitetut, Suomi ei voi hyödyntää täyttä pohjoismaista vesivoimaa.

SE1-FI -linjan huolto oli käynnissä 14.8.–17.9., mikä laski kapasiteetin 200 MW:iin. Samanaikainen ei-suunniteltu vika SE3-FI -linjassa pahensi tilannetta.

Rajoitukset pakottavat kotimaisen tuotannon lisäämiseen, mikä nostaa hintaa, erityisesti jos tuuli- ja vesivoima eivät riitä kattamaan kulutushuippuja.

Uusiutuvan energian rooli sääolosuhteissa

Tuulivoima on Pohjoismaissa yhä keskeisempi uudistuvalähde, mutta tuotanto vaihtelee säästä riippuen. Heikko tuuli tarkoittaa kalliimpien varatuotantomuotojen käynnistystä.

Vesivoiman tuotanto vaihtelee vesivarastojen mukaan. Kuivat kaudet vähentävät vesivoiman tarjontaa ja nostavat pörssihintoja.

Aurinkoenergia on Suomen oloissa pieni osuus, mutta Keski-Euroopassa voimakas aurinkotuotanto voi laskea hintoja päiväsaikaan.

Fossiiliset polttoaineet ja päästöoikeudet

Maakaasu- ja kivihiilivoimalat tasapainottavat verkkoa, kun uusiutuvat tuotannot eivät riitä. Maakaasun hinnan ja päästöoikeuksien kustannusten nousu heijastuu pörssihintoihin.

EU:n päästökauppajärjestelmä nostaa fossiilisten voimaloiden kustannuksia, koska päästöoikeuksia on ostettava jokaisesta tuottaa käytetystä tonnista hiilidioksidia.

Tämä kustannus siirtyy markkinahintoihin, ja vaikutus on erityisen voimakas, kun fossiiliset voimalat kattavat suuren osan välttämättömästä sähköntuotannosta.

Kuluttajan näkökulma: sopimustyypit ja riskien hallinta

Pörssisähkö sopii aktiivisille kuluttajille, jotka voivat ajoittaa kulutusta edullisimmille tunneille. Esimerkiksi suuret pesukonejaksot voi ajoittaa ilta- tai yöhintoihin.

Kiinteähintaiset määräaikaiset sopimukset tarjoavat **hintalukon** piikkien varalta, mutta sitovat kuluttajan määräajaksi. Usein kesäsopimuksissa energianhinta voi olla alle 5 snt/kWh.

Kilpailuttaminen on kannattavaa: tarjouksilla sähköyhtiöt kilpailevat asiakkaista ja laskevat marginaalejaan. Vertaa aina myös siirtomaksuja ja muita kuluja kokonaisuuden hallitsemiseksi.

Ennusteet ja tulevaisuuden näkymät

Sähköfutuurit eivät ole merkittävästi nousseet, mikä kertoo markkinoiden odotuksista maltillisista hinnoista myös talvikaudella. Tulevat huoltotyöt ja sääennusteet vaikuttavat kuitenkin lyhyellä aikavälillä.

Kun tuulivoiman tuotanto elpyy ja siirtokapasiteetit palaavat normaaliksi, paine hintapiikkeihin heikkenee. Myös ydinvoimaloiden tuotantokapasiteetin palautuminen vähentää korvaavan kalliimman tuotannon tarvetta.

Pidemmän aikavälin hintatrendeissä vaikuttavat investoinnit uusiutuviin, siirtoverkon laajentaminen ja EU:n ilmastopolitiikka, jotka voivat painaa hintoja alaspäin tai nostaa kustannuksia päästökaupan kautta.

Tuntihintataulukko esimerkkinä

Sähkökustannuslaskuri

Käytä alla olevaa laskuria arvioidaksesi sähkölaskusi karkeasti:

Usein kysytyt kysymykset